Mokakulttuuri lentoon tarinoimalla!

Viime perjantaina Kukunorissa vietettiin organisaation ihka ensimmäisiä mokabileitä! Bileet todistivat, että mokailu voi parhaimmillaan tuottaa työyhteisöön myös iloa ja naurunpurskahduksia. Taka-ajatuksena on, että saamme luotua ympärillemme työyhteisön, jossa kokonaisvaltainen ihmisyys on sallittua.

Mistä mokakulttuurin levittäminen on Kukunorissa sitten tehty ja miten voit myös itse liittyä mokaamisen ilojoukkoihin?

Tässä muutama vinkki:

  1. Luo toimiston seinälle mokaseinä, johon omia mokia voi nimettömästi tuoda, esim. post it-lapuilla (mikäli käytät post it:eja, laita lähelle myös nokare sinitarraa, sillä toisinaan laput saattavat muutoin lennellä pois seinältä).
  2. Kirjaa mokaseinälle, kuinka monen yhdessä kerätyn mokan jälkeen pidetään yhteiset mokabileet (Kukunorilla määrä oli 10).
  3. Tiedota mokaseinästä usein ja laajasti koko työyhteisössä. Innosta ja kannusta kollegoja viemään mitä moninaisimpia mokia seinälle! “Kaadoin kahvit pöydälle” on yhtä hyvä moka kuin “unohdin avaimet kotiin” tai “unohdin lapsen työpaikalle”! Nyt pyritään keräämään mahdollisimman monta mokaa mahdollisimman lyhyessä ajassa, jotta saadaan mahdollisimman pian mokabileet pystyyn!
  4. Varmista, että mokabileiden järjestäminen on jonkun tiimin työtehtävä.
  5. Kun sovittu määrä mokia on seinällä, on aika järjestää MOKABILEET! Mokabileisiin tarvitaan: mukava tila, karnevaalitunnelmaa nostattavia koristeita, mokakakku, mokabooli, mokabiisilista sekä toiminnallinen tehtävä, jossa mokaseinille kerätyt mokat nikkaroidaan yhdessä uuteen muotoon (Kukunorissa teimme viime viikon mokabileissä yhteisen mokatarinan)!
  6. Kun mokat on muotoiltu mokabileissä uuteen muotoon (tarina, laulu, runo, tms.), ne poistetaan mokaseinältä, jotta seinälle vapautuu tilaa uusien mokien keräämiselle ja työyhteisölle aukeaa mahdollisuus lähteä keräämään mokamateriaalia uusia mokabileitä varten. Mokabileitä pidetään sitä useammin ja sitä enemmän, mitä enemmän ja nopeammin mokia saadaan kerätä! Kannattaa siis mokata usein ja paljon!

Kukunorin perjantai-iltapäivän mokabileissä mokaseinän tuotokset päätyivät tarinamuotoon. Tässä ensimmäinen Kukunorin mokatarina!

Olipa kerran kiivas ja kaunis ja tulinen ja pyöreähkö ja himmeä ja iteratiivinen Kukunorin työntekijä. Kun hän meni töihin niin joka päivä hän joi kahvia, avasi tietokoneen, istui alas, nukkui päiväunet, heräsi päiväunilta ja lähti kotiin.

Eräänä päivänä hän ei heti huomannut olevansa toisen tunnuksilla sähköpostissa, joka oli jäänyt auki yhteiskäytössä olevalla koneella. Sen jälkeen hän mokasi kun toi viestintäasioita tiimin tietämättä talokokoukseen, eikä tiedottanut asianosaisille. Tästä hän oppi pois nopeasti. Mutta sitten hän unohti kuvata lauantain vieraat ja antoi työkaverista väärää tietoa. Sen jälkeen hänen puhelimensa soi kesken palaverin. Sitten hän liimasi opasteet seiniin mutta kuitenkin liimasi ne sinne liian tujulla teipillä! Seuraavaksi hän unohti dokumentoida työpajan, ottaa kuvia, ja muuta sellaista. Hän olisi voinut kilpailuttaa julkisesti LIOn ajoissa ja paremmalla ajalla. Sitten hän puhui rumasti työkaverille ja vei vahingossa LovMe-hankkeen vieraan kengät! Onneksi Outi selvitti kadonneiden kenkien arvoituksen! Kokeilussa oli menossa kaksi prosessia, hänen olisi pitänyt tietää, että ensimmäinen prosessi oli jo edennyt toisen henkilön kanssa -mutta hänpä ei tiennyt.

Päivä ei ollut vieläkään ohi, lounas oli kuitenkin jo syöty.

Iltapäivällä hän unohti lapsensa toimistoon. Sen jälkeen hän juoksutti vartijoita ja unohti tarkistaa verkostopalaverin ajankohdan. Typottipa hän someenkin, eikä hän lukenut Raisan tekemiä loistavia some-ohjeita. Lopuksi hän laittoi vahingossa 50 centin kappaleen soimaan kesken Millan seminaarin, isoista kaiuttimista!

Siitä päivästä lähtien hän otti juomaa mukaan töihin, jätti puhelimensa kotiin, ja päätti rentoutua.

Inspiroiduitko tekemään myös teidän mokista tarinaa? Toimi näin:

  1. Valitse mokabilettäjien joukosta yksi tarinan kertoja. Lisäksi tarvitaan viisi vapaaehtoista tarinalausujaa. Muu mokabilettäjäporukka muodostaa tarinankerronnan yleisön.
  2. Tarinan kertoja jakaa mokaseinälle kerätyt mokat tasan tarinanlausujien kesken.
  3. Ensin kerrotaan tarinaa sana kerrallaan. Kertoja aloittaa mokatarinan sanoilla “Olipa kerran…”, johon jokainen viidestä mokabilettäjästä lisää vuorollaan yhden adjektiivin. Etene järjestyksessä mokabilettäjästä toiseen. Kertoja lisää yhdessä muodostetun lauseen loppuun oman järjestön nimen ja sanan “työntekijä”. Tämä on tarinan alku.
    (Olipa kerran… (adjektiivi) ja (adjektiivi)… järjestön x työntekijä.)
  4. Sen jälkeen ryhmä lisää tarinaan yhden mokan kerrallaan, lisäämällä sen kertojan kullakin kierroksella aloittamaan tarinaan:
    Kertoja kertoo: “Joka päivä hän…(moka)…ja (moka)…ja (moka)…”
    Kertoja kertoo: “Ja sitten hän…(moka)…ja (moka)…ja (moka)…”
    Kertoja kertoo: “Ja sitten hän…(moka)…ja (moka)…ja (moka)…”
    (toista tarvittava määrä “ja sitten hän…”-kierroksia)
    Kun mokia on enää yhden kierroksen verran jäljellä, kertoja aloittaa kierroksen sanoilla “Kunnes lopulta hän……(moka)…ja (moka)…ja (moka)…”
  5. Viimeinen tarinakierros tehdään jälleen siten, että kukin viidestä mokabilettäjästä voi lisätä vapaasti yhden sanan täydentämään viimeistä lausetta, joka alkaa kertojan sanoilla “Siitä päivästä lähtien hän …”.

Voilá! Eiköhän lähdetä yhdessä levittämään mokakulttuuria!

Milla Mäkinen