tietokoneen ruutu ja Facebook-sivu

Facebook-ryhmät

Sosiaalisen median ryhmien jäsenet tai ryhmien vetäjät tapaavat harvoin kasvotusten. Varsinkin, jos he eivät entuudestaan tunne toisiaan. Poikkeuksena ovat Facebookin kirpputoriryhmät, mutta niissä tavataan yleensä vain kauppojen toteuttamiseksi. Kuulun itse moniin kirpputoriryhmiin ja pariin kissaryhmään, mutta mitään tapaamisia emme ole järjestäneet. Mitä nyt toisessa ryhmässä kissat keskenään ovat kaikenlaista sopineet ja kissanminttubileitä järjestäneet…

Kuinka Facebook-ryhmien toimintaa voisi kehittää?

Mutta kesäkuun 6. päivänä kaikki oli toisin. Muutaman Facebook-ryhmän ylläpitäjä saapui Kukunorin toimistolle vaihtamaan ajatuksia ja ideoita sekä miettimään, kuinka ryhmien toimintaa voisi kehittää. Tapaamisen vetäjänä toimi Kukunorin muutosmuotoilupäällikkö Milla Mäkinen. Ja minäkin pääsin mukaan! 

Paikalla oli mm. Facebookin Suomen suurimman sinkkusivuston ylläpitäjä, joka keksii jopa useita kyselyitä päivässä – eivätkä ne ole tavanomaisimmasta päästä! Mukana oli myös Virtuaali-Marttojen vetäjä, jonka ryhmä ideoineen ja vinkkeineen ei todellakaan ole jymähtänyt menneisyyteen. Paikalla oli myös nuorten aikuisten mielenterveysaktiiviryhmä, jossa on suhteellisen vähän jäseniä, mutta joka on sitäkin aktiivisempi. 

Miten yhteys syntyy sosiaalisessa mediassa?

Tapaamisen alusti tutkijatohtori Silja Martikainen mielenkiintoisella esitelmällään: ”Miten yhteys syntyy sosiaalisessa mediassa”. Hänen tutkimuksensa mukaan empatiataidot tukevat yhteistyötä myös netissä. Mutta sosiaalisessa mediassa tunteiden ilmentäminen ja tulkitseminen on vaikeaa, joten väärinkäsityksiä syntyy. Entä estääkö netti empatiaa? Vuonna 2016 tehdyn tutkimuksen mukaan sosiaalisen median käyttö päinvastoin lisäsi 10–14 -vuotiaiden empatiakykyä. Mitkä muut asiat sitten lisäävät empatiaa tutkimusten mukaan? Mm. lukeminen, musiikki ja keinuminen samanaikaisesti. Empatiaa estäviä asioita taas ovat stressi, kilpailu ja erilaisuuden kokemukset.

Esitelmä herätti paljon kysymyksiä ja keskustelua empatiasta sosiaalisessa mediassa ja kuinka minä voisin sitä edistää. Trolli-provosoijat aiheuttavat pahaa mieltä ja jopa kyyneliä monissa Facebook-ryhmissä. Jopa trollitehtailua harrastetaan ja tätä touhua voisi kutsua empatian vastakohdaksi, koska sillä pyritään saamaan toinen osapuoli huonoon ja halveksittavaan valoon omien tarkoitusperien edistämiseksi.

Tämän ärsyttämisen vastapainoksi me kaikki tapahtumaan osallistuneet haluaisimme yksimielisesti – minkäpä muun kuin keijutehtaan! Sieltä vaikean konfliktin syntyessä ryhmään lennähtäisi esim. viisas ja lempeä isoäiti, joka rauhoittelisi hätääntynyttä somettajaa. Keiju ei tuomitsisi, vaan ymmärtäisi ja puolustaisi heikompaa ja ajaisi trollit nurkkaan häpeämään. Miltäs tällainen idea kuulostaa? 

Empatiaa edistämällä sosiaalisesta mediasta tulee parempi paikka

Syrjäyttäisipä Keijutehdas Trollitehtaan tai ei, me kaikki saimme paljon kiinnostavaa tietoa sosiaaliseen mediaan liittyen. Ja Facebook-ryhmien/sivustojen ylläpitäjät saivat vertaistukea ja ideoita toisiltaan. Me, jotka emme ole ylläpitäjiä, saimme kurkistaa Facebook-ryhmien ihmeelliseen maailmaan vetäjän näkökulmasta ja myös kertomaan omia mielipiteitämme. 

Joskus mietin, että onko esimerkiksi kirpputoriryhmissä pakko olla niin paljon sääntöjä. Mutta kun perehdyn niihin paremmin, ymmärrän, että tiukoilla säännöillä saatetaan nimenomaan torjua trolleja tai sitten jotkut ovat syntyneet kantapään kautta konfliktitilanteiden jälkeen. Itse teen myynti-ilmoitukseni tarkasti, mutta varsinkaan uudessa ryhmässä en jaksa ihan jokaista sääntöjen sivulausetta lukea. Luotan siihen, että ylläpitäjä kertoo, jos jotakin on pielessä eikä ilmoitus ole julkaisukelpoinen – se on yksi hänen monista tehtävistään. Facebookista löytyy paljon muitakin kuin kirpputoriryhmiä kuten vaikkapa nämä: ”Hyvä mielenterveys – jokaisen oikeus”, ”Länsimaalaisen ihmisen ahdinko”, ”Kissojen ryhmä rämä” ja ”80’s ROCK – KasariRockin Kannattajat”

Otetaan kaikki asiaksemme empatian edistäminen, niin sosiaalinen media olisi paljon parempi paikka! 

Susanna Kaste
tekee toimistotöitä työkokeilussa Kukunorissa