Mallintamisen ihmeellinen maailma

Lukeeko teidänkin hankesuunnitelmassa yhtenä toimintona “mallintaminen” ja toisena “mallien levittäminen”? Niin myös meillä Propellipäissä! Sama koskee Propellipäiden kaverihankkeita, LovMe:ta ja Kanssalaa. Mutta mitä ihmettä mallintaminen oikein sitten on ja miten sitä tulisi lähestyä? Me, kolmen kokeiluhankkeen kokeilunikkarit, päätimme kutsua myös muita pohtimaan tätä kanssamme.

 

Sen, mitä “malli” on, voi tiivistää vaikka näin: “Malli on yksinkertaistettu esitys jostakin todellisen maailman ilmiöstä; mallissa kuvataan vain osa ilmiön piirteistä, piilottaen muut, ja näin selvennetään ymmärrystä mallinnettavasta kohteesta” (Luukkonen, ym. 2012, s.21). Keskeistä mallintamisessa on ensin pohtia, miksi mallia tuotetaan eli mikä on sen tarkoitus suhteessa siihen muutosprosessiin, jonka yksi toiminto mallintaminen on. Luukkonen ym. tiivistävät mallintamisen yleisen tarkoituksen näin “Mallintamalla tulisi […] saada esille ”riittävä ymmärrys”, jotta kehittämistä voidaan jatkaa eteenpäin” (Luukkonen, ym. 2012, s.21). Mutta miten mallista saadaan sellainen, että se tuottaa riittävää ymmärrystä niille ihmisille, jotka voisivat jatkaa jonkun aluille laittamamme muutoksen edistämistä mallin avulla? Me lähdimme pohtimaan tähän liittyviä kysymyksiä 30 henkilön voimalla Mallintamispajassa 6.5.2020.

Tässä joitain fasilitoimassani, Zoomin ja Padletin avulla toteutetussa, ideapajassa esille tulleita ajatuksia kaikille jakoon. Jos olet siis samojen kysymysten äärellä kuin mekin täällä, voit lähteä eteenpäin vaikka näistä ajatuksista. Voit myös käydä kurkkaamassa ideapajan yhteenvetoa täällä(.pdf).

Keille tehdään, minkä muotoisia, missä mallit sijaitsevat?

Mallien käyttäjäryhmiä tuli ideapajassa esiin useita, mm.: kuntien työntekijät, tiettyjen kohderyhmien kanssa toimivat vapaaehtoistoimijat ja ja ammattilaiset, kokeilijat, opiskelijat, syrjäytyneet, vähäosaiset, nuoret… Ensimmäinen askel siis on: tunnista ja tunnusta se, ketkä ovat juuri sinun malliesi käyttäjät. Teet malleja heitä varten.

Seuraavaksi mietitään muotoa heidän kanssaan. Ideapajassa esiin tuli esim. tällaisia mahdollisia mallien muotoja: videot, blogit, podcastit, powerpoint-esitelmät, oppaat, nettisivut, keskustelutilaisuudet ja pelit. Muotojen suhteen nousi esiin myös erilaisia sisällöllisiä ajureita, kuten tarinallisuus, visuaalisuus, muokattavuus ja helppous. Muodoista on syytä päättää yhdessä niiden ihmisten kanssa, joiden työkaluiksi malleja tuotetaan.

Kolmanneksi pohdimme sitä, missä erilaisissa paikoissa mallit voisivat sijaita. Tällaisia paikkoja olivat ideaporukan mukaan mm.: paikat, joissa on muutenkin mallin sovellusalaan liittyvää tietoa, helposti saavutettavissa paikoissa (mm. julkisissa tiloissa), ihmisissä, somessa sekä Kokeilut käyttöön -laatulehdessä! Mallin sijaintipaikka antaa lisätietoa siitä, missä muodossa mallin kannattaisi olla. Ideapajassamme tunnistimme mm. sen, että mallit sijaitsevat myös niissä ihmisissä, jotka ovat ne tuottaneet -olisiko tehokkain tapa kartuttaa riittävää ymmärrystä jonkin muutoksen edistämiseen liittyvästä mallista siis loppujen lopuksi kupillinen kahvia tai teetä “elävän mallin” kanssa?

Viimeisenä kysymyksenä ideapajassamme oli, miten mallien löytämistä voisi helpottaa. Jälleen kerran ilmassa lenteli kymmeniä ajatuksia! Voisiko malleista kertoa esim. työpaikoilla, julkisissa paikoissa, puskaradiossa tai somessa? Ideapajassakin tuli esiin, että tätäkin kannattaa miettiä mallien käyttäjän näkökulmasta. Malleista tulisi kertoa siellä, missä mallien käyttäjät ovat, jotta he löytäisivät paikan, jossa mallit sijaitsevat, mahdollisimman helposti.

Eli ei kun pohtimaan:

  1. Mitä varten juuri me malleja tuotamme?
  2. Keiden pitäisi käyttää malleja , jotta se muutos, jota työllämme edistämme, edistyisi niiden avulla?
  3. Minkä muotoisia mallien pitäisi olla, jotta ne olisivat helposti käyttöönotettavia juuri heille?
  4. Missä niiden pitäisi sijaita, jotta juuri he saisivat ne helposti käyttöönsä?
  5. Missä sijaitsee juuri heidän puskaradionsa, eli mitä kautta mallien sijaintipaikasta kannattaisi juuri heille kertoa?

Me jatkamme myös pohtimista! Eli jos tulee ahaa-elämyksiä kertokaahan niistä myös meille. Myös järjestötyön malleja voi yhteiskehittää, eikö vain!

Milla Mäkinen on Propellipäiden muutosmuotoilupäällikkö
milla.makinen@kukunori.fi

Ps. Tsekkaa Menetelmäpankistamme miten me olemme malleja rakentaneet, uusimpina: Paras palvelukokemus, Toipumiskarttapaja sekä Elämänhallinnan huojuva torni.

Share on facebook
Facebook
Share on google
Google+
Share on twitter
Twitter
Share on linkedin
LinkedIn

Uusimmat

Kategoriat

Kategoriat