Muutosmuotoilua – mitä ihmettä?

Mitä annettavaa muotoilulla on yhteiskunnan muuttamiseen? Tämän kysymyksen parissa olen toiminut jo jonkin aikaa. Erityisen kiinnostunut olen siitä, mitä muotoiluajattelulla on annettava muutosten fasilitointiin ja johtamiseen, monimuotoisissa yhteisöissä ja yksilötasolla. Lapin yliopiston Kulttuurilähtöisen palvelumuotoilun tohtoriohjelmaan paraikaa työstämäni väitöskirja pyörii samojen kysymysten äärellä. Sitten tuli Kukunori ja Propellipäät, jossa saan tehdä tätä pohdintaa työajalla.

Propellipäissä kaikki toiminta on käytännössä muotoiluajattelun testaamista kokeilevan organisaatiokulttuurin levittämiseksi sote-kentällä. Muutosmuotoilupäällikkönä fasilitoin työkseni muutosmuotoilun keinoin uudenlaista kulttuuria mielenterveystoipumisen, päihdekuntoutuksen ja kehitysvammaisten henkilöiden hyvinvoinnin edistämiseksi Suomessa.

Englanninkielellä lähimmäs Propellipäiden työskentelyotetta istuu tällä hetkellä termi “transformation design”. Lyhyesti kiteytettynä, tälle on ominaista:

Ongelman määrittely ja jatkuva uudelleen määrittely (muotoilukielellä myös iteratiivisuudeksi kutsuttu syklisyys) muotoiluajattelun prosessin mukaisesti. Muotoiluajattelulla viitataan prosessimalliin, jonka ominaispiirteitä ovat mm.: kaikkien asianosaisten aito osallistaminen ongelman ymmärtämiseen ja ratkaisujen kehittämiseen, vaihtelu tietoa laajasti keräävien ja tietoa kiteyttävien vaiheiden välillä, prosessin eteneminen muutettavaan asiaan liittyvän ymmärryksen keräämisestä ratkaisuideointiin skeä tiedolla johtaminen.

Monialainen yhteistyö. Muutosprojektia edistetään aidosti monialaisessa tiimissä.

Aidosti osallistavien menetelmien käyttö. Muutosprojektia edistetään siten, että kaikki, joita muutos koskee, pääsevät osallistumaan -vähintään ongelman määrittelyyn ja luonnosversion tai prototyypin kommentointiin.

Muutosagenttien tukeminen. Muutosprojektin aikana järjestöistä pyritään tunnistamaan sisäisiä muutosagentteja, joiden osaamista kehitetään ja joiden avulla muutosmuotoilua jatketaan ilman ulkopuolista tukea.

Systeemiajatteleminen. Muutosprojekteissa muotoillaan käyttäytymistä ja konkreettisia muotoja, kokonaisuus edellä.

Miten tätä listaa viedään Propellipäissä käytäntöön?

Propellipäissä sovellamme tätä tällä erää jotakuinkin näin:

Systeeminen muutos, jota olemme tavoittelemassa: hyvinvoinnin lisääminen Suomessa, erityisesti mielenterveystoipujien, päihdekuntoutujien ja kehitysvammaisten henkilöiden elämässä. Muutos edellyttää sekä suuria rakenteellisia että asenteellisia ja käyttäytymisen muutoksia laajalti yhteiskunnassamme. Meidän siivumme tästä on tämän edistäminen yhteiskehitettyjen kokeilujen avulla.

Ja mitä kokeilut sitten ovat? Tässä tukeudumme tällä erää Malmelinin ja Poutasen kirjasta (Luovuuden idea, s.59) löytyvään, Jim Collinsin ja Morten Hansenin määritelmään:

“Kokeilut ovat kokemusperäisiä testejä, joista organisaatio voi oppia, miten asioita kannattaa tehdä[…] Jotta voidaan varmistaa, että toiminta suuntautuu oikeaan kohteeseen ja että vaikutukset ovat haluttuja, kannattaa lähteä liikkeelle pienistä ja riskittömistä toimenpiteistä. Uusien ideoiden toimivuuden voi varmistaa vain kokemusperäisesti. […] Kun asioita arvioidaan näyttöjen perusteella, päätökset perustuvat ymmärrykseen siitä, mitkä asiat todella toimivat käytännössä.”

Systeemiseen muutokseen liittyen tuotamme myös paljon materiaaleja, joiden toivomme tukevan muutoksen etenemistä myös muiden kuin Propellipäiden toimesta. Jokainen voi olla propellipäinen muutosagentti omalla tahollaan!

Muutosagenttien tunnistaminen: sekä meidän ajamaan systeemiseen muutokseen että meidän siivuun siitä tarvitaan iso joukko uteliaita kehittäjiä, jotka kysyvät kysymyksiä ja ovat valmiita kokeilemaan uutta. Pyrimme kaikessa työssämme sekä löytämään heitä että luomaan heille verkostoitumismahdollisuuksia Uteliaat kehittäjät vertaisverkoston tapahtumien ja FB-ryhmän kautta. Uutena kanavana tähän on tulossa Slack-työskentelyalusta -pysyhän kuulolla!

Aidosti osallistavien menetelmien käyttö: kehitämme jatkuvasti käyttämiämme työskentelytapoja siten, että ne antaisivat mahdollisuuden mahdollisimman monelle tuoda oman äänensä kuuluviin ja ajatuksensa näkyviin tukemiemme muutosprosessien aikana. Tätä teemme mm. testaamalla erilaisia ilmaisutapoja tukevien työkalujen ja materiaalien käyttöä työpajoissa ja muissa järjestämissämme kohtaamisissa. Käytännössä tämä voi olla improvisaatioteatteria, muovailuvahaa, piirtämistä, legoja tms… Ajatuksenamme on, että kaikki ihmiset ilmaisevat itseään eri tavoin, jonka takia myös meidän täytyy jatkuvasti tutkia ja kehittyä näiden tapojen käyttöä.

Monialaisuus: kutsumme mukaan ongelmasta riippuen muotoilijoita, psykologeja, informaatioteknologeja, opettajia, taloustieteilijöitä yms. ja tuomme muutosprosesseihin mukaan erilaisia tiedonhippusia eri tutkimusaloilta ja konteksteista -räjäyttelemme siis tiedon kuplia. Emme myöskään yritäkään olla kaiken alan osaajia -sen sijaan olemme kaiken alan osaajien kokoonkutsujia!

Muotoiluajattelun soveltaminen: me uskomme edelleen tuplatimanttiin ja sen kuvaamaan muotoiluajattelun prosessiin sekä tapana ajatella muutosprosesseja että yksittäisiä tapahtumia muutosprosessien varrella (esim. työpajoja). Tuotamme paljon visualisointeja osana prosesseja ja prosessien päätteeksi, tuomme näkymätöntä näkyväksi ja varmistamme, että muutosprosesseissa ovat paikalla kaikki asianomaiset. Käytämme kaikissa kohtaamisissa luovuutta ja keinoja, jolla mukana olevat ihmiset saavat luovuutensa lentoon. Myös prosesseissa seuraamme muotoiluajattelun kaarta: saatuamme signaalin jostain alustavasta ajatuksesta jostain ongelmasta fasilitoimme prosessia, jossa tehdään yhdessä paljon alustavaan ongelma-ajatukseen liittyviä löydöksiä ja määritellään sen jälkeen ydinongelma yhdessä. Sitten fasilitoimme ideointia, jossa löydetään paljon erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja ja joista sitten fasilitoimme yhdessä ulos yhden tai useamman ratkaisun ja sparrailemme vielä sen toteutuksessa. Ja kuten iteraatioon sopii, tämä prosessi ei koskaan lopu vaan jatkuu ikuisesti.

Tule mukaa muutokseen!

Herakleitoksen sanoin, “vain muutos on pysyvää”. Niinpä myös muutosmuotoilukehyksen kehittäminen on jatkuvaa eikä koskaan valmista. Haluaisitko kuulla lisää tai osallistua muutosmuotoilun kehittämistalkoisiin? Tule mukaan meidän avoimiin tapaamisiin (seuraavaksi muutosmuotoilemme Teatterimuseolla 14.11. klo 13-15, ilmoittaudu mukaan!) tai vedä virtuaalihihasta!

Milla Mäkinen
Muutosmuotoilupäällikkö, Propellipäät/Kukunori

Share on facebook
Facebook
Share on google
Google+
Share on twitter
Twitter
Share on linkedin
LinkedIn

Uusimmat

Kategoriat

Kategoriat