Sosiokratiasta tukea joustavien ja horisontaalisten toimintatapojen kehittämiseen

Unelmoitko järjestötoiminnasta joka on tehokasta, joustavaa ja perustuu sujuvaan yhteistyöhön sekä avoimeen vuorovaikutukseen? Oletko tylsistynyt pitkiin ja raskaisiin kokouksiin? Entä jähmeisiin käytäntöihin ja valtasuhteisiin joista ei keskustella avoimesti ja joita on vaikea uudistaa? Onko uusien toimijoiden hankala päästä sisään järjestösi toimintaan ja samalla vastuu sekä tieto kasaantuu harvoille? Muun muassa näiden haasteiden ratkomiseen löytyy hyviä käytäntöjä sosiokratiasta.

Sosiokratia 3.0 eli “S3” on erityisesti ketterien IT-yritysten hyödyntämä, mutta eri tyyppisten ja kaiken kokoisten organisaatioiden tarpeisiin taipuva menetelmäpakki. S3-menetelmiä voi valita ja soveltaa yksi kerrallaan oman projektin tarpeisiin. Menetelmiin pääsee perehtymään internetistä löytyvien selkeiden ja ilmaisten ohjeiden avulla. Sosiokratian kivijalkana on seitsemän periaatetta, joihin sitoutumisella voi itsessään olla mullistava vaikutus jopa ilman syvällisempää S3-menetelmien opiskelua. Periaatteet ovat (1) läpinäkyvyys, (2) suostumus, (3) yhdenvertaisuus, (4) vastuullisuus, (5) tehokkuus, (6) kokemuspohjaisuus ja (7) jatkuva kehittäminen. Avaan seuraavaksi kutakin periaatetta kerrallaan ja kerron esimerkkejä niiden käytännön sovelluksista sosiokratian menetelmien mukaisesti.

Kuva esittelee sosiokratian seitsemän periaatetta

Sosiokratiassa on keskeistä asioiden sanoittaminen, kirjaaminen ja läpinäkyväksi (1) tekeminen. Läpinäkyvyys tarkoittaa konkreettisimmillaan sitä, että kaikki tieto on kaikkien organisaation jäsenten saatavilla, ellei luottamuksellisuuteen ole perusteltua syytä. Läpinäkyvyys tarkoittaa myös rakenteiden näkyväksi tekemistä. Roolit, vastuualueet ja valtuudet määritellään tarkasti, jotta jokainen yksilö tai ryhmä voi toimia itsenäisesti ja vapaasti omien valtuuksiensa puitteissa. Päätösehdotusten taustalla olevat motiivit eli ajurit sanoitetaan, jotta päätöksiä tehdään yhteistä hyvää tavoitellen ja linjassa organisaation tarkoituksen kanssa. Näin yhteisesti jaetut tarpeet ja tavoitteet kirkastuvat, epäolennaiset rönsyt on helpompi karsia tehtävälistoilta, eivätkä yksilöiden henkilökohtaiset intressit pääse jyräämään.

Suostumuksen periaatteella (2) viitataan suostumus- eli “consent”-päätöksentekoon. Tavoitteena on riittävän hyvä ja riittävän turvallinen päätös, jonka kanssa kaikki voivat elää ja jota kukaan ei aktiivisesti vastusta. Tämä poikkeaa konsensuksesta siinä, että tavoitteena ei ole kaikille paras mahdollinen lopputulos, jonka tavoittelu tekee konsensus-päätöksenteosta raskasta ja usein mahdotonta. Jotta sosiokraattiset kokoukset pysyvät sujuvina, on todennäköiset vastalauseet ennakoitava jo ehdotusten valmisteluvaiheessa. Kokousten valmistelijan sekä kaikkien osallistujien on otettava huomioon ja pyrittävä ymmärtämään toisten ihmisten joskus keskenään hyvinkin ristiriitaisia tarpeita. Suostumusta etsittäessä vastalauseita ajatellaan lahjoina, jotka edistävät entistä paremman, kaikkien kannalta toimivan ratkaisun löytämistä. Sosiokratia opettaa kuuntelemaan, joustamaan ja ajattelemaan yhteistä hyvää.

Fasilitoijan rooli ja harkitut fasilitointikäytännöt ovat sosiokraattisissa kokouksissa keskeisiä. Fasilitoija ei ole vain tekninen ja tehokas puheenjohtaja, vaan hänen tehtävänsä on myös edesauttaa yhteisymmärrystä ja mahdollistaa se, että jokainen saa äänensä kuuluviin. Suostumusta fasilitoitaessa kovin ja rohkein ääni ei saa eniten tilaa, vaan jokaista kuullaan vuorollaan. Tämä edistää yhdenvertaisuutta (3). Lisäksi päätökset pyritään tekemään siellä missä toiminta tapahtuu ja niiden kanssa joiden arkea asia koskettaa. Vastuullisuus (4) pitää sisällään vastuun sanomisista sekä sanomatta jättämisestä. Koska jokaista on kuultu ja jokaisen suostumusta on pyydetty, kenenkään ei pitäisi lähteä kokouksesta kokien tulleensa täysin sivuutetuksi tai jyrätyksi. Näin päätöksenteossa ei ole voittajia ja häviäjiä. Kilpailun ja oman kannan puolustelun sijaan voidaan keskittyä yhteistyöhön ja yhteisten tavoitteiden edistämiseen.

Sosiokratiasta löytyy selkeitä malleja kokouskäytäntöihin ja yhteistyön organisointiin. Tehokkuuden (5) ytimessä on kuitenkin jokaisen yksilön introspektio: Tukeeko tämän hetken toimintani ja osallistumistapani yhteistyömme tehokkuutta parhaalla mahdollisella tavalla? Tämän kysymyksen mukaan toimimista kutsutaan taidokkaaksi osallistumiseksi. Jos jokainen punnitsee sanomisiaan ja tekemisiään yhteistoiminnan sujuvuuden kannalta, vältytään puuduttavilta monologeilta, pitkiltä keskusteluilta ja väittelyiltä. Silloin kokoukset pysyvät asiassa ja ovat tuloksekkaita.

Kuten jo totesin, sosiokratiassa pyritään päätöksiin jotka ovat riittävän hyviä toistaiseksi ja riittävän turvallisia kokeiltaviksi. Päätöksiä ei ajatella lopullisina ja kiveen kirjoitettuina, vaan niiden toimivuutta testataan ennalta sovittuun arviointipäivämäärään asti. Näin toimintaa ja sen tuloksia ei pyritä hallitsemaan täydellisellä suunnittelulla, vaan luotetaan kokemuspohjaisuuteen (6). Vasta käytäntö näyttää päätösten toimivuuden ja kokemusten perusteella niitä voidaan jälleen parantaa. Tästä syystä on toimivampaa tehdä paljon pieniä päätöksiä pidemmällä aikajänteellä kuin käyttää valtavasti aikaa suurten uudistusten ajamiseen kerralla. Näin syntyy jatkuvan kehittämisen (7) sykli, joka tekee organisaatiosta ja sen toiminnasta joustavan ja muuttuviin olosuhteisiin nopeasti mukautuvan.

Samaan henkeen myös sosiokraattinen vaalikäytäntö edistää uusiutuvuutta ja roolien kierrättämistä. Sen sijaan että luottamustehtävään asetuttaisiin (tai “uhrauduttaisiin”) itse ehdolle, valinta tehdäänkin kehumalla toisia ja nostamalla esiin yksilöiden kykyjä. Tämän prosessin kautta tehtäviin nousee usein yllättäviä, uusia tekijöitä, joiden kyvyistä toiset eivät olleet vielä tietoisia. Myös roolien säännöllinen kierrättäminen edistää organisaation uudistumista.

Olen itse tehnyt sosiokratian menetelmien avulla muutostyötä viimeiset kaksi vuotta yhdistyksessäni SKEY ry:ssä. Tuloksena on ollut mm. reilusti kasvanut jäsenten ja aktiivijäsenten määrä, keveämpi hallitustyö, selkeytyneet ja tehostuneet kokouskäytännöt sekä toimintakäytäntöjen nopeampi uusiutumissykli arvioinnin ja jatkuvien parantelujen myötä. Niinpä voin kokemuspohjaisesti suositella syvempää tutustumista aiheeseen! S3 materiaalit löytyvät internetistä usealla kielellä: http://sociocracy30.org. Suomessa ei ole vielä sosiokratian ammattilais-kouluttajia. Ulkomaisten kouluttajien tarjoamia kursseja on ollut tarjolla muutamia viime vuosina Osana Oy:n, SKEY ry:n ja Codento Oy:n järjestäminä.

Pauliina Helle, Propellipäät / Suomen kestävän elämäntavan yhteisöt ry
pauliina.helle@gmail.com

Kuvat ovat peräisin sociocracy30.org -sivustolta, jonka tekijät ovat James Priest, Bernhard Bockelbrink and Liliana David. Kaikella sivuston materiaalilla on Creative Commons lisenssi CC BY SA.

Share on facebook
Facebook
Share on google
Google+
Share on twitter
Twitter
Share on linkedin
LinkedIn

Uusimmat

Kategoriat

Kategoriat